Uncategorized
-
Vastasyntyneen vanhempien unikoulu
Viime syksynä meille syntyi kolmas lapsi ja pian olin jälleen kerran unihaasteiden edessä. Kolmannen lapsen kanssa minulla oli jo kyllä todella hyvä käsitys vastasyntyneen vauvan unesta ja siitä, miten vauvan unta voi tukea lempein keinoin ja saada itsekin paremmin nukuttua. Alkuun vauvamme nukkuikin näiden keinojen avulla aivan loistavasti. Toki myös vauvojen temperamenteissä on eroja ja disclaimerina on todettava, jonkinlaista luontaista taipumusta hyviin yöuniin vauvalla varmasti oli jo omasta takaa. Tiedän, että voi olla vaikea uskoa, kun kerron, että vauvamme nukkui ensimmäiset kaksi kuukautta jopa 12 tuntia heräämättä. Useimmiten hän meni nukkumaan seitsemän aikaan illalla ja heräsi ensimmäisen kerran vasta viideltä aamulla, jonka jälkeen jatkoi uniaan vielä ainakin kahdeksaan. Joulukuussa sekä keskimmäinen…
-
Miten paljon raskaana pitää juoda?
Raskausaikana nesteytyksentarve lisääntyy tavanomaisesta huomattavasti. Kun normaalisti suositellaan juomaan nestettä pari litraa päivässä, tulisi raskaana juoda peräti litra enemmän, eli kokonaiset kolme litraa päivässä. Luonnollisesti tähän määrään ei lueta esimerkiksi aamukahvia tai muita elimistöä kuivattavia juomia, vaan nesteitä tulisi nauttia erityisesti puhtaan, mielellään suodatetun veden muodossa ja erilaisina elektrolyyttijuomina. Esimerkiksi kuumana kesäpäivänä nestettä haihtuu paljon, mutta tavallinen vesi ei riitä korvaamaan menetettyjä nesteitä, sillä hikoilun mukana kehosta poistuu myös suoloja, joita tarvitaan nesteen imeytymiseen. Raskaana kannattaa nauttia elektrolyyttejä muutoinkin, kuin kuumana päivänä. Elektrolyyttijuoman voi helposti valmistaa itse vaikka vain lisäämällä hieman luomuhunajaa tai kookossokeria ja ripaus suolaa veteen. Makua ja c-vitamiinia juomaan saa lisäämällä luomusitruunaa. Tavalliset sitrushedelmät sisältävät reippaat määrät…
-
Vauvan uni ja luonnon valo
Oletko sinä pistänyt merkille, vaikuttaako sää vauvasi aamuheräämisaikaan? Olen itse huomannut, että varsin hyvin pimentävistä pimennysverhoista huolimatta unta riittää usein pidempään sateisella ja pilvisellä säällä vuodenajasta riippumatta. Vaikka luxeja näin kesän kynnyksellä on huikeasti jo varhaisena aamuna säällä kuin säällä (verrattuna talveen), on valon määrällä valoisimpaankin aikaan aivan selvä yhteys aamu-uniin. Nostan hattua meille suomalaisille siitä, että kehomme jaksavat aina vain ahkerasti hakeutua synkkaan luonnon rytmin kanssa. Talvella ujokin auringonpilkahdus aamulla kertoo keholle, että on aika heräillä, kun taas kesäaikaan paljon suurempi valomäärä ei riitä pilvisenä päivänä herättämään meitä. Keho kun on tahdistanut itsensä vuodenajan valoon. Aivan vastasyntyneihin tämä ei toki päde, sillä heidän melatoniinintuotantonsa ei ole vielä käynnistynyt. Lisää…
-
Lasketun ajan myytti
Lasketun ajan lähestyessä äiti täyttyy usein innostuksen- ja odotuksentäyteisillä tunteilla. Moni odottaa synnytyksen käynnistyvän ihan millä hetkellä hyvänsä siitä huolimatta, että laskettu aika on vain hyvin ylimalkainen arvio synnytyksen alkamisajankohdasta. Paremminkin kannattaisi puhua lasketusta kuukaudesta, jotta turhalta lasketun ajan stressiltä vältyttäisiin. Vain noin 5 % vauvoista syntyy todellisuudessa laskettuna päivänä. Suurin osa muista vauvoista jossain viikkojen 37 ja 42 välillä. Täysiaikainen vauva voi siis syntyä milloin vain tässä viiden viikon ikkunassa ja syntymäpäivää pidetään täysin normaalina. On siis oikeasti aika kieroa, että meille annetaan jokin tietty päivä, jonka odotamme väistämättä indikoivan vauvan syntymäajankohtaa. Vaikka laskettu aika on vain päivä muiden joukossa. Kun laskettu aika on ohi, monella innostus ja odotus…
-
Miten vapautua stressaavista ajatuksista raskausaikana?
Kokemuksesta tiedän, että raskauden myötä elämäsi täyttyy läjästä uutta tietoa ja ohjeita, jota on todellakin saatavilla aivan joka puolella. Myös hyvää tarkoittavat kaverit ja läheiset mielellään jakavat sinulle ohjeita niin raskaudesta ja synnytyksestä, kuin vauvanhoidostakin. Kaikki tämä saatavilla oleva, usein ristiriitainen info, saa pään vähintäänkin pyörälle, jollei suorastaan sekaisin. Lisäksi mieli täyttyy helposti huolilla ja epäilyksillä. Ne saattavat olla raskauteen ja omaan kehoon liittyviä, talouteen liittyviä tai vauvan syntymän jälkeiseen pärjäämiseen liittyviä huolia. Sinulla saattaa lisäksi olla haasteita töissä ja jaksamisenkin kanssa voi olla niin ja näin. Raskaushormonit ja alkuraskauden mahdollinen väsymys ja pahoinvointi eivät myöskään auta asiaa. Kaikkein rauhallisin ja seesteisinkin äiti saattaa kokea paljon epävarmuuden, pelon ja ahdistuksen…
-
Maskuliininen energia ja synnytys
Joka vuotisen isänpäivän kunniaksi ajattelin jakaa hieman ajatuksia lapsen isän roolista synnytyksessä. Isän läsnäolo synnytyksessä on suhteellisen uusi ilmiö ja esim. silloin kun HypnoBirthing -menetelmän kehittäjä Marie Mongan synnytti omat lapsensa, ei isän ollut tavallista olla mukana synnytyksessä. Nykyään on enemmän tai vähemmän tavanomaista, että jos mitään isompaa estettä ei ole, niin lapsen isä on mukana synnytyksessä. Esim. Ina-May Gaskin on kuitenkin kirjoittanut siitä, että maskuliinisen energian tuomisen kanssa synnytystilanteeseen tulisi olla melko varovainen. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että synnytyksessä ei pitäisi olla mukana kuin naisia ja feminiinistä energiaa. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että synnytyksessä on hyvä olla edustettuna sekä maskuliininen että feminiininen energia. Onhan meissä kaikissa sukupuoleen katsomatta…
-
Positiivisten synnytyskertomusten voima
Ihmisaivot on suunniteltu niin, että tarraudumme helpommin negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Negatiiviset tapahtumat jättävät tutkimusten mukaan vahvemman muistijäljen aivoihin ja sen vuoksi esim. ihmisten välisessä kanssakäymisessä tarvitaan monin kerroin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kohtaamisia, jotta ihmissuhde pysyy terveellä pohjalla. Ns. negatiivinen vinouma, eli huomion automaattinen hakeutuminen kielteiseen, johtuu eloonjäämisvietistä. Eloonjäämisen kannalta on aikoinaan ollut tärkeää, ettei ihminen tiikerin kohdatessaan enää seuraavalla kerralla kävele samaa reittiä. Nykymaailmassa negatiivinen vinouma taas toimii usein itseämme vastaan ja pitää meidät jatkuvassa stressitilassa. Positiiviset asiat taas soljuvat läpi tajuntamme jättämättä sinne kovinkaan vahvaa jälkeä. Tällä tavalla aivot pikkuhiljaa suuntautuvat yhä enemmän ja enemmän kielteiseen. Aivoja voi kuitenkin kehittää huomioimalla enemmän positiivisia asioita ympärillään. Synnytys on…