Affiliate linkki*
Tämä on kertomus todellisesta voimanaisesta, joka on ollut merkittävässä roolissa muuttamassa synnytyskulttuuriamme ja raivaamassa polkua meille tiedostaville synnyttäjille jo 1950-luvulta.
Hypnosynnytysmenetelmän ”äiti” Marie Mongan, kehitti menetelmän alun perin tyttärensä synnytystä varten. Hypnosynnytyksen historia alkaa itse asiassa jo Hippokrateen ajoista, mutta aloitan kertomuksen hieman lähempää. Hippokrateesta ja siitä, mitä hän tiesi sujuvasta synnyttämisestä taidan kertoa myöhemmin sinulle, sillä sekin on kiehtova tarina 🙂
Mongan tuli lapsena kuunnelleeksi (no, oikeastaan hän salakuunteli oven takana), kun hänen oma äitinsä kertoi kauhutarinaa ystävilleen synnytyksestään. Siitä alkoi hänen sukelluksensa synnytysten maailmaan. Äidin traumaattisesta kokemuksesta kuuleminen jätti jälkensä. Kertomuksen kuultuaan Mongan tunsi surua, mutta oli samalla varma, että synnyttäminen ei voinut oikeasti olla sen kaltaista, millaiseksi hänen äitinsä oli sen kuvannut.
Silti Mongan koki lapsuutensa ajan suurta syyllisyyttä äitinsä synnytyskokemuksesta – vaikka tietenkään hänen äitinsä synnytyskokemus ei ollut hänen syytään. Eikä hänen äitinsäkään. Kertomus kuitenkin sai Monganin kiinnostumaan synnyttämisestä valtavasti ja hän oli jo nuoruusvuosinaan suuri ”synnytysfani”!
Kun Mongan sitten tuli itse raskaaksi, oli hän päättänyt synnyttää luonnonmukaisesti ja ilman anestesiaa, joka oli yleisesti käytössä synnytyksissä siihen aikaan. Mongan oli kasvuvuosinaan löytänyt lääkäri Grantly Dick-Readin teoksen, joka käsitteli synnytyskivun syitä ja rentoutumisen merkitystä synnytyksen sujumiselle ja Mongan aikoi soveltaa lääkärin oppeja synnytykseen valmistautumisessa saavuttaakseen hyvin synnytyskokemuksen.
Koska eetterin käyttäminen, eli kevyen nukutuksen käyttäminen ponnistusvaiheessa, oli 50-luvulla vielä normi synnytyksessä, ei päätökselle ollut helppo saada tukea. Käytännössä jokaisessa synnytyksessä synnyttäjä tainnutettiin eetterillä ponnistusvaiheessa ja lapsi autettiin pihdeillä ulos ilman, että äiti osallistui itse ponnistusvaiheeseen.
Tukea synnytyksessä ei saanut sillä synnyttämiseen ja synnyttävään naiseen suhtauduttiin hyvin vähättelevästi. Kumppanin ei sallittu olla mukana synnytyksessä. Kaikki se rentoutumisen ja tuen merkityksestä synnytyksessä, josta jo Hippokrates oli puhunut kirjoituksissaan, oli täysin hukassa 50-luvulla.
Puhumattakaan synnytysvalmennuksesta.
Ei ihme, että naiset traumatisoituivat synnytyksessä sankoin joukoin.
Monganin valmistautuminen Dick-Readin oppien avulla kantoi pitkälle kahdessa ensimmäisessä synnytyksessä. Ne sujuivat upeasti ja kivuttomasti aina siihen asti, kunnes tuli ponnistusvaiheen (Hypnosynnytyksessä sitä kutsutaan syntymävaiheeksi) aika.
Kummallakin kerralla hänet tainnutettin hänen tahtonsa vastaisesti ja sen jälkeen vauva autettiin ulos tavalliseen tapaan. Hänen toiveensa siis sivuutettiin täysin. Mongan oli kuitenkin vakuuttunut, että pystyisi viemään synnytyksen loppuun kivuttomasti, jos hänen tahtoaan vain kunnioitettaisiin.
Kun tuli kolmannen synnytyksen aika, Mongan oli päättänyt etsiä käsiinsä terveydenhuollon ammattilaiset, jotka varmasti tukisivat häntä hänen päätöksessään synnyttää loppuun saakka lääkkeittä ja ilman anestesiaa. Kolmannen lapsen, Mauran synnytys oli upea ja täysin kivuton (tiedän, sitä on vaikea uskoa, mutta käypä juttelemassa kelle tahansa jonkin aikaa töissä olleelle kätilölle ja saat kuulla, että hekin ovat todistaneet kivuttomia synnytyksiä työssään. Tästä puhuu esim. kätilö Ronja omassa synnytyskertomuksessaan, joka löytyy blogistani).
Upean synnytyksen myötä Mongan kouluttautui hypnoterapeutiksi, koska halusi kehittää osaamistaan ja käytti sitä myöhemmin paketoidessaan Hypnosynnytysmenetelmän ”yksiin kansiin”.
Kun Monganin tytär, Maura, sitten tuli raskaaksi, pyysi hän äitiään Marieta valmentamaan hänet synnytykseen kuten äiti itse oli valmistautunut kaikkiin kolmeen synnytykseensä. Samaan aikaan Mauran kaksi ystävää oli myös raskaana ja Mongan valmensi myös heidät synnytykseen. Mauran ja hänen ystäviensä synnytyksiä seuraamassa olevat lääkärit ja kätilöt olivat kuin ällikällä lyötyjä siitä, miten rauhallisia ja rentoja Maura ja tämän ystävät olivat synnytyksessä.
Sana kiiri ja pian New Hampshiren synnytyssairaaloista alkoi sadella pyyntöjä tulla kouluttamaan menetelmää myös terveydenhuollon ammattilaisille. Hypnosynnytyksen kysyntä lähti kasvuun ja näin syntyi 90-luvun alkupuolella maailmanlaajuinen ilmiö: Mongan Method Hypnobirthing.
Tämän alkuperäisen metodin sertifioitu synnytysvalmentaja (HBCE) minäkin olen. Sittemmin menetelmää on käyttänyt synnytyksissään ympäri maailman lukemattomat synnyttäjät aina kuninkaallisiin ja julkisuuden henkilöihin saakka.
Mongan kertoo tämän tarinan pidennetyn version Hypnobirthing The Mongan method –kirjassaan. Kirja esittelee myös Hypnosynnytysmenetelmän periaatteet ja sisältää osan Hypnosynnytys-verkkokurssiinikin kuuluvista harjoitteista. (Huom. rentoutusäänitteitä kirjaan ei sisälly). Kirjan saa ostettua ainakin Adlibrikseltä.*
Kertomus on mielestäni kiehtova. Saatat sen luettuasi miettiä, että minkä ihmeen takia anestesiaa käytettiin synnytyksissä niin laajalti. Siitä kerron seuraavassa postauksessa 🙂
Hypnosynnytys –verkkokurssille pääset mukaan täältä:
www.saarajames.fi/hypnosynnytys-verkkokurssi
Vastaa