Yksi suurimmista tekijöistä synnytyksen sujumisessa on se, mitä uskomme synnytyksestä. Moni odottaja on kuullut hurjia kertomuksia synnyttämisestä, komplikaatioista ja kehon tuntemuksien sietämättömyydestä. Jos näemme synnytyksen vaarallisena tai pelottavana, aivot ja keho alkavat helposti reagoida siihen kuin todelliseen uhkaan – ja tämä itsessään voi aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia synnytyksessä. Käytännössä näkemämme “uhka” luo kehoon ja mieleen todellisen stressitilan, joka voi altistaa monenlaisille haasteille.
Uskomukset muovaavat kehon reaktioita
Kehon toimintaan vaikuttavat hormonit, hengitysrytmi ja lihasjännitys, joita ohjaa osaltaan se, koemmeko synnytyksen turvallisena vai vaarallisena. Jos mieli toistaa viestiä “Tämä on vaarallista”, keho alkaa erityisesti vapauttaa stressihormoni adrenaliinia ja kortisolia. Se:
- Jännittää lihakset – etenkin lantionpohjan, jonka olisi tarkoitus pehmentyä ja pysyä rentona synnytyksen aikana.
- Hidastaa tai estää oksitosiinin erityksen – oksitosiini on “synnytyshormoni”, joka auttaa kohtua supistelemaan tehokkaasti ja tukee luonnollista synnytyksen kulkua.
- Voi pidentää synnytystä – kun keho on taistele tai pakene -tilassa, aallot (supistukset) voivat hiipua tai jäädä pinnallisiksi, jolloin aaltojen todellinen merkitys synnytyksessä ei toteudu.
Tällä tavoin vaaralliseksi koetusta synnytyksestä saattaa tulla itsetoteuttava ennustus. Jos odotamme jatkuvasti ongelmia, kehomme virittyy nimenomaan ongelmien kohtaamiseen, mikä voi lopulta lisätä toimenpiteiden ja puuttumisten tarvetta.
Pelkojen ja stressin vaikutus reaalitilanteessa
Kun synnytyksen aikana erittyy paljon stressihormoneja, se ei pelkästään kuormita äidin jaksamista, vaan vaikuttaa myös vauvan käytökseen ja sykearvoihin. Vauva reagoi äidin stressiin, jolloin hoitohenkilökunta voi tulkita sen hälytyssignaaliksi ja ehdottaa ehkä enemmän lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Tutkimuksien mukaan, äidin kokema stressi ja ahdistus raskausaikana ja synnytyksessä vaikuttaa synnytyskokemukseen negatiivisesti. Tämä tutkimus osoittaa merkittävän negatiivisen yhteyden äidin ahdistuksen ja synnytyksen aikaisen kontrollin tunteen välillä.
Tämä on yksi syy siihen, miksi “vaaratilanteet” voivat lisääntyä, jos synnytystä pidetään lähtökohtaisesti uhkaavana. Toki synnytyksessä voi aina tulla yllätyksiä ilman, että se olisi kenenkään syy, mutta yhtälailla mieli voi lietsoa kehon toimintoja siihen suuntaan, että normaalisti toimiva prosessi häiriintyy.
Myönteiset uskomukset tukevat luontaista hormonitoimintaa
Yhtä lailla kuin pelko voi lisätä riskejä, myönteinen näkemys voi edistää kehon hormonien optimaalista vapautumista. Kun synnytys nähdään luonnollisena, voimauttavana prosessina, rentoutuminen on helpompaa, ja oksitosiini ja endorfiinit pääsevät toimimaan täysillä. Tämä helpottaa kivun kokemusta ja nopeuttaa synnytyksen kulkua.
Esimerkki: Jos mielessä on ajatus “Kehoni on luotu synnyttämään” tai “Synnytys on turvallista ja luonnollista”, keho pysyy rauhallisempana, ja supistukset etenevät usein rytmisemmin. Myös vauva saa tasaisempia sykearvoja, kun stressihormonit eivät ole jatkuvasti koholla.
Käytännön keinoja kääntää näkemystä
- Tiedon hankkiminen – Vaikka kuulostaisi itsestään selvältä, moni synnyttäjä ei tunne kaikkia kivunlievitysmenetelmiä tai luonnollisia rentoutuskeinoja. Mitä paremmin ymmärrät synnytyksen fysiologiaa, sitä vähemmän se vaikuttaa “tuntemattomalta uhalta.”
- Rentoutus- ja hengitysharjoitukset – Alitajunta saa viestin “Kaikki on hyvin” silloin, kun keho on rento. Jo raskausaikana toistuvat harjoitteet vahvistavat rauhallisuuden tunnetta.
- Positiivinen mielikuvaharjoittelu – Kun näet mielessäsi synnytyksen sujuvana ja hallittuna, aivot tottuvat siihen “normaalina” vaihtoehtona. Silloin keho reagoi vähemmän pelon kautta itse tilanteessa.
- Tukiverkosto – Puolison, kätilön tai doulan tuki voi olla korvaamatonta. He voivat muistuttaa hengityksestä, rohkaista ja pitää yllä positiivista tunnelmaa, jos oma mieli meinaa luisua pelkoihin.
Kyse ei ole “silmien sulkemisesta ongelmilta”
On tärkeää huomata, että positiivinen näkökulma synnytykseen ei tarkoita, etteikö ongelmia voisi tulla. On kuitenkin eri asia kohdata ne rauhallisessa mielentilassa ja luottamuksen avulla kuin jatkuvan katastrofiajattelun keskeltä. Rauhallisuus ei poista hankalia tilanteita, mutta se auttaa tekemään parempia päätöksiä ja pitämään kehon stressireaktion kurissa.
Yhteenveto
Se, miten synnytykseen suhtaudutaan, vaikuttaa suoraan siihen, miten synnytys etenee ja millaisen kokemuksen se jättää jälkeensä. Jos näemme synnytyksen vaarallisena, keho ottaa uhkaan varautuneen asenteen, mikä voi todellisuudessa altistaa “vaaratilanteille” entisestään. Päinvastoin taas, jos suhtaudumme synnytykseen luonnollisena ja turvallisena tapahtumana(vaikka se onkin intensiivinen), keho pysyy rentona ja pystyy toimimaan kuten se on biologisesti suunniteltu.
Valinta on jokaisen odottajan: antaako pelon ohjata ajatuksia vai etsiikö aktiivisesti tietoa, harjoittelee rentoutumista ja rakentaa myönteistä mielikuvaa synnytyksestä. Se, mihin suuntaan ajatukset kääntyvät, voi olla ratkaisevaa sille, miten synnytys etenee – ja ennen kaikkea, miten sen koet.
Rakkaudella
Saara, hypnosynnytysvalmentajasi
Haluatko lisää vinkkejä ja konkreettisia askeleita positiiviseen synnytyskokemukseen? Lataa TÄYSIN ILMAINEN SYNNYTYSVALMENNUS työkirjani “Viisi askelta hyvään synnytyskokemukseen – Ilman synnytystä sabotoivaa synnytyspelkoa” ja ota seuraava askel kohti rauhallisempaa odotusaikaa ja voimauttavaa synnytystä.
Vastaa